Ceiriosen Zachary

Päiväkirja

10.05.2023 – Saapuminen (254 sanaa)

En voi uskoa, että se on vihdoin täällä. Toisinaan odottavan aika on kovin pitkä. Pieni, nuoren ponin kehittymätön olemus joka janosi päästä liikkumaan, ja uteliaat silmät joka katseli minua kuorma-autosta. Matka Englannista Suomeen oli varmasti pitkä ja uuvuttava, mutta silti Jaska seisoi rauhallisesti lastaussillalla, hörähti matalasti ja asteli sitten alas niin varmoin askelin, että voisi luulla sen muuttaneen talliin jo viikkoja sitten. Maailman omistajan elkein se jäi seisomaan hetkeksi aikaa, ravisteli sitten itseään antaumuksella ja seurasi reippaasti perässäni. Vaikka Jaska on vasta kolmevuotias, siinä on sellaista vanhan sielun charmia, joka tekee ponista heti hurmaavan. Hieman se kokeili rajojaan astelemalla toiseen suuntaan, mutta napakasti takaisin ohjattuna se jatkoi matkaansa kuuliaisesti talliin.

Talutin sen suoraan sen uuteen karsinaan, jossa odotti paksu kuivikekerros ja tuoretta heinää. Jaska ei hötkyillyt, vaan asteli sisään, haisteli hetken seiniä ja hörähti naapurin nuorelle ponikaverilleen. Sitten se alkoi tyytyväisenä syömään heinäänsä, aivan kuin ei olisi juuri matkustanut maailmanääristä Suomen perukoille.

Iltapäivällä tuumasin viedä hetken sisällä levänneen oriin ulkoilemaan tarhaan. Jaska sai paljon uteliaita katseita, isäni Erkki asteli ulos päärakennuksesta katsomaan tulokasta. Päästin orin hiekkatarhaan, jossa se ravasi muutaman kierroksen ennen kuin heittäytyi maahan piehtaroimaan antaumuksella. Parit pieripukit päästeltyään ori rauhoittui aloilleen ja vaikutti varsin rennolta seuratessaan ihmisiä portin kupeessa. Isäni kehaisi sen näyttävän varsin eloisalta tapaukselta, mutta kohautin vain olkia hymyillen ja totesin ettei se paljoa meidän muistakaan poneista siinä tapauksessa eroa. Toivottavasti pian pääsemme ponin selkään ja kokeilemaan millainen tapaus se on töitä tehdä. Englannissa sillä on jo hieman ratsastettu, mutta loppujen lopuksi se on yhä melkoinen raakile nuoren ikänsä vuoksi.

20.05.2023 – Eskariin (307 sanaa)

Jaska on ollut Suomessa nyt muutaman viikon, joten sen on aika pikkuhiljaa liittyä nuorisojengiimme ratsueskarissa. Jaska on jo sisäänratsastettu Englannissa, mutta muutoin se on melkein samalla viivalla meidän muiden nuorien kanssa. Ensi päivät se vietti lähinnä tarhaillen, käyden kävelyillä ja harjoitellen perus hoitotoimia Suomen tapaan. Meidän vaihtelevat säät pakottavat nuoret ponit tottumaan varhain loimittamiseen, jotta aikuisena se sujuisi vaivatta. Noh, kävi ilmi ettei Jaska oikein perusta loimien päälle. Ne kutiaa, kiristää, hiertää ja kiertää. Päädyimme klippaamaan ponin, joka selkeästi auttoi loimi ongelman kanssa. Eikä nuori poni nyt hikoilekaan, joten pääsemme kaikki helpolla.

Ensimmäiset eskaripäivät Jaska vietti juoksutusnarun päässä. Se on ollut rehti ja toimiva heti ensimmäisestä kerrasta lähtien, eikä se paljoa nurissut vastaan. Myös muut ponit olivat sille ihan ok, kunhan ne pysyi vain omalla reviirillään. Ori liikkui verkkaisesti, toisinaan yritti hiukan keventää takaosaansa, mutta muutoin se oli varsin toimiva tapaus. Tänään oli tavoite käydä orin selässä, kävellä muutama kierros ensin liinassa ja jos homma sujuu niin myös irti maneesissa. Samaa puuhaa toteuttivat toisessa päässä äitini Katariina Jonaksen kanssa. Heillä oli myös toinen 3v ori, joka tosin jo toimi hienosti kaikissa askellajeissa ja oli siten turvallinen kaveri ottaa Jaskan kanssa samaan aikaan. Elina on tätänykyään meidän virallinen stunttiratsastaja, ja nytkin hän kiipesi ensimmäisenä orin kyytiin. Jaska katseli hiukan sivusilmällä naisen puuhia, mutta seisoi nätisti pitäessäni sitä liinan päässä. Pienen askeleen se otti, kun Elina lyhensi hieman jalustimia, mutta muutoin ori odotti paikoillaan seuraavaa tehtävää. Kävelin hetken uralla ponin rinnalla, mutta se selkeästi oli hyvin opetettu ja hyväksyi mutisematta ohjastuntuman. Siirryimme liinassa isolle ympyrälle, jossa ori käveli rennosti. Selkeästi se oli parhaillaan kasvuvaiheessa, kun sen liike oli hieman eriparista etu ja takapään kanssa, mutta se kasvaisi ja kehittyisi tuosta aikanaa. Päätimme lopettaa tähän, kun ori oli rento ja halukas liikkumaan. Elina liukui kevyesti orin selästä maahan ja talliin palatessa pohdimmekin jo iloisena tulevaisuuden tuomia mahdollisuuksia tämän orin kanssa.

Ei valmennusmerkintöjä.